Maalla en ole niin tiiviisti netissä kuin kaupungissa ja hommat on muutenkin "multaisia" Välillä se on mukavaakin, pienissä erissä, olla poissa kännykästä ja koneelta.
Viikolla saimme terassin valmiimmaksi ja perunat istutettua. Opettelin vetämään pottumaahan vakoja ja vastoin yleistä luuloa sain aikaiseksi jopa jonkinverran suoran vaon. Meidän perheen vanhempi miesväki ei oikein oo pitänyt sitä "hameväen" hommana, mutta oppia ikä kaikki ja ens vuonna osaan varmaan paremmin. Siemenperuna on nyt kuitenkin tukevasti maassa ja rivi punajuurta ja vähän muutakin.
Ihan hirvittävän nautinnollista odotella omien istutuksien esiintuloa. Pieniä, yksinkertaisia iloja.
Markuksella on ihmeteltävää ja hauskaa. Miksei olisi. Kaikki on uutta ja ihmeellistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti